Kentän laidalla

Pari postausta sitten mainitsin siitä pikkuruisesta projektista, joka oli tuloillaan. Tadaa! Se on valmis! Noin nyrkin kokoinen helisevä jalkapallo siskonpojalle. Sen oli tarkoitus valmistua ristiäislahjaksi, mutta toisin kävi. No, viikko sinne, toinen tänne. Ja niin innoissaan pikkumies on pallon ottanut vastaan, että serkkutyttö kannustanee muutaman vuoden päästä huippupelaajaa kentänlaidalla  ^_^

Pallo on neulottu Novitan Jasmin-langasta, puikot kokoa kolme. Pallo on otettu haltuun ottamalla suuntaa Yana Knitsin ohjeesta, mutta koska lopputuloksesta halusin huomattavasti pienemmän, silmukkamääriä ja kerroksia on pähkitty uusiksi. En myöskään jaksanut alkaa yhdistelemään noin paljoa yksittäisiä paloja vaan neuloin kerralla aina kaksi valkoista ja yhden mustan osan yhteen.

Silkin pehmeyttä, villan lämpöä

Marraskuussa piipahdettiin anopin kanssa Ruskovillan tehtaanmyymälässä, mistä valmiiden villavaatteiden lisäksi ostoskassiin sujahti -yllätys yllätys- lankaa. Kaksisäikeinen silkkivilla sai tässä projektissa kaverikseen kestosuosikkini, luonnonvalkoisen Schachenmayrin Finewoolin ja niin kaksinkertaisesta langasta syntyi myssy ja villatakki kokoluokassa "noin 60 cm". Hirmuisen pehmeää ja ihanan lämmintä. Se, jonka päälle ne puettiin, ei vaan ilmeisesti ollut ihan samaa mieltä ihanuudesta... (tai sitten se ei vaan tykkää pukemisesta =)

Ps. Napit löytyivät pussukasta, jonka reilu vuosi sitten ostin Silmä, pisto, tikki, takki-tapahtumassa Mielityn standiltä =)

Viime tipan joululahja

5-vuotias kummipoika oli joulupukin kauppareissulla lahjatoiveita kysellessä vastannut tarvitsevansa villasukat, joten villasukathan pojan oli silloin saatava. Sattuneista syistä neulomistahti hidastui puolisentoista viikkoa sitten ja näistä viimeisistä joululahjavillasukista päättelin langat vasta jouluaattoaamuna. Mutta tulipahan ainakin hienot ^.^

Valkoinen joulu

Malli: Baby-Socks by Socks Street

Lanka: Novitan Nalle, luonnonvalkoinen

Puikot: 2,5 mm sukkikset

Joululaulua "When a Child is born" kuunnellaan meillä tänä vuonna joulua odotellessa hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin viime jouluna. Laskettu aika oli eilen ja vauva möyryää masussa edelleen hyvinvoivan oloisena. Sen vointia on myös viikko sitten syynätty polilla ihan viimeisen päälle niin ultralla kuin KTG:llä ja kaiken pitäisi olla kaikin puolin hyvin. Sillä ei vaan tunnu näin valmiina ja täysiaikaisena olevan enää mitään kiirettä kylmään maailmaan eikä aiemmin ongelmaksi asti vaivanneista supistuksista ole jäljellä kuin kivuttomat. 

Pienen pienten sukkien lisäksi olen uskaltautunut joululahjojen lomassa aloittelemaan muitakin pieniä asioita. Siitä keskeneräisten pinosta kuitenkin lisää vasta myöhemmin. 

Ensimyssy

Se on pieni askel ihmiskunnalle, suuri minulle. Se on ensimyssy. Pienen pieni pipo vastasyntyneelle sairaalaan. Siinä on mukana toivo sekä usko siihen, että pienen pieni on oikeasti tulossa. 

Joitakuita varmasti rasittaa jossittelu vielä kahta viikkoa ennen laskettua aikaa. Jos kaikki menee hyvin. Pitäisi alkaa uskomaan, että huono onni on omalta kohdalta näissä asioissa jo käytetty, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. 

Kun ensimmäisen kerran huomasin olevani raskaana neljän toivottoman vuoden jälkeen, en pelännyt keskemenoa. Koska "kun raskauden alkuun saaminen oli ollut niin vaikeaa, menisi kaikki varmasti hyvin nyt, kun raskaus vihdoin oli alkanut". Vaikkei sydänääniä neuvolassa viikolla 11 löydetty, uskoin silti kaiken olevan hyvin. Sehän on ihan tavallista näillä viikoilla. Kun keskeytynyt keskenmeno ultrassa viikolla 12 todettiin, se oli isku vasten kasvoja. Pahin pelko oli, että menetetty raskaus oli ainoa mahdollisuus joka koskaan saataisiin. 

Kun toinen raskaus alkoikin vajaan vuoden kuluttua, meidän mittapuulla siis aivan hirmuisen nopeasti, tiedostin keskenmenon mahdollisuuden, mutten uskonut sen voivan osua kohdalle uudelleen. 12 viikon ultrassa todettiin kuitenkin jälleen raskauden menneen kesken. Vaikka kaiken piti olla hyvin. 

Kolmatta keskenmenoa osasin jo pelätä. Vaikka Duodecimin katsauksessa "Miksi raskaus keskeytyy -joillakin naisilla jopa toistuvasti?" (Tulppala M., Ylikorkiala O; Duodecim 113: 109-116, 1997) sanotaan raskauden keskeytyvän samalla naisella kolmesti peräkkäin vain 1% kaikista raskauksista, se oli pelkona takaraivossa. Kun keskeytynyt keskenmeno todettiin viikolla 9, se ei tullut enää yllätyksenä. "Niin. Näin siinä käy." Usko ja Toivo painoivat katseensa, käänsivät lannistuneina selkänsä ja lähtivät kantaen hartioillaan raskasta taakkaa. 

Koko tämän raskauden ajan mielessä on kytenyt pelko: Mikä vielä voi mennä vikaan? Kun kaikessa on osunut siihen pieneen pieneen prosenttiosuuteen, joille sattuu se, mikä "sattuu jollekin muulle" on vaikea luottaa enää todennäköisyyksiin. On vaikea luottaa siihen, että valtaosa raskauksista jatkuu täysiaikaiseksi ja lopussa odottaa se parhain palkinto. 

Saattaa kuulostaa siltä, etten ole pystynyt nauttimaan raskaudesta ollenkaan, mutta se ei pidä paikkaansa. Peloista on vain helpompi kirjoittaa, onnen hetket ovat henkilökohtaisempia. Kuitenkin jokainen potku, suuntautuu se sitten keuhkoihin, kylkiluihin, palleaan tai rakkoon, on Onnen potku. Joka ikinen liike kertoo pienen olevan olemassa ja voivan hyvin. Joka kerta, kun pienen sydänäänet kuuluvat, täyttyy oma sydämeni hellyydestä ja rakkaudesta. Ja joka viikko Usko ja Toivo ovat taittaneet matkaa pikku hiljaa takaisin kotiin.

Ensimyssy on neulottu kaksinkertaisella langalla, joista toinen on Ruskovillan kaksisäikeistä silkkivillaa (50%/50%) ja toinen Schachenmayrin Fine Woolia. Myssy on neulottu puikoilla kokoa 4 ja mitat on otettu Annika Barrantin Hospital Hat-ohjeesta. Sydän on tehty valmiiseen myssyyn tikkipistoin. 

Vihaisille varpaille

Jälleen joululahjapaljastuksia: tällä kertaa lahjansaaja ei osaa vielä lukea ;) Lankakaappeja raivatessa käteen sattui ikivanha perintöjämäkerä Novitan punaista Teddyä. Olin jo heittämässä sitä suosiolla kierrätykseen muiden "Mitä tästä ikinä voi tehdä?!"-kerien kanssa, kun tulinkin ajatelleeksi, kuinka kaikki lapset tuntuvat tällä hetkellä olevan sekaisin Angry Birdseista. Ja niin syntyi ajatus joululahjatossuista, joista pieni kummilapsi voisi olla innoissaan.

Palatossujen perusohje löytyy Kaspaikasta. Itse tein paloista noin 7x7 cm ja sain tossun kokonaismitaksi 19 cm. Kuten ohjeessa sanotaan, tossu venyy, joten koon ei tarvitse ollan ihan tarkka. Perintöteddyn lisäksi tossuihin sai upotettua seiskaveikkajämiä nokkaan ja pohjapaloihin. Pohjiin tein lisäksi liukuesteet Sock Stopilla.

Sukkia, sukkia, lisää sukkia.

 

Niin, siis sanoinko jo, että olen neulonut sukkia? -.- Operaatio Joululahjottavien Varput Lämpimiksi siis jatkuu, tällä kertaa miesten sukilla. Ja koska nämäkään lahjottavat eivät seikkaile blogimaailmassa, uskallan jälleen julkaista kuvat ennen joulua.

Kaipasin taas sukkiin "jotain pientä jujua" ja idea tähän perusmalliin löytyin jälleen, yllätys yllätys, Ravelrystä. Samalta näyttävän sukan ohje on siis julkaistu Simply Knitting-lehden syyskuun 2010 numerossa (Louise  Butt - Man-sized socks). Koska lehteä en omista enkä varsinaisesti tarvinnut ohjetta vaan miehisen idean, niin tässäpä esittelyssä kuvan perusteella soveltamani versiot näistä vauhtiraitaisista sukista. Perussukkamallissa siis jatkoinkin 1 oikein-1 nurin joustinta varresta kärkeen sukan ulkosyrjissä jalkapöydän päällä. Langat taas sitä mitä kenenkin tyyliin sopivasti kaapista löysin ja puikot lankojen mukaan.

Erityisen paljon pisti hihityttämään formuloita fanittavalle sukulaismiehelle taiteilemani Ferrarisukat, joista tuli ainakin omasta mielestäni vallan mainiot ^.^

Sukka jos toinenkin

Koska tontulta voi koska vaan loppua aika kesken, se on tänä vuonna yrittänyt neuloa jouluneulomukset ajoissa alta pois ;) Tämä ensimmäinen sukkasarja on neulottu Broken Seed Stitch-sukkaohjeella, joka on ilmaiseksi ladattavissa Ravelrysta. Ihastuin ohjeeseen! Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan helppoa neulottavaa luennoille tai telkkarin ääreen, muttei kuitenkaan ihan tylsää. Ja lopputulos näyttä kivalta, mielestäni monimutkaisemmalta kuin onkaan. Kaikkiin sukkiin on käytetty varastossa marinoituneita lankoja ja ne ovat osa Kahelia VarastoneulontaKALia (Knit-Along), jossa on pyritty tänä vuonna tuhoamaan valtavan suuriksi paisuneita lankavarastoja. Puikot ja silmukkamäärät tietysti sitten lankojen mukaan; mallineuleen ainoa edellytys silmukkamäärälle on neljällä jaollisuus.

Vähän pöllömpi villatakki

Se on valmis ^.^ Metsäläisvauvan vähän pöllömpi villatakki. Ohje on ladattavissa ilmaiseksi Ravelrysta. Poikkesin ohjeesta sen verran, että loin kauluksen silmukat tavalliseen tapaan ja neuloin aluksi kolme riviä aina oikeaa se. ensimmäinen rivi on nurin. Näin kaulus on mielestäni yhtenäisempi hihansuiden ja helman kanssa. Oma versioni on tehty Sirdarin Snuggly Baby Bamboo-langasta. Puikot oli (langan suosituksesta poiketen) ohjeen mukaiset 4,5 mm ja ainakin mun käsialalla toimii mukavasti. Pöllöille ompelin silmiksi tähän hätään puuhelmet, mutta ne saattavat vielä vaihtua nappeja valitessa.

Niin, ne napit. Valinnan vaikeus. Pitäisi löytyä täydelliset. En tiedä miten nuo puuhelmet käyttäytyy pesussa, joten optimaalisinta olisi vaihtaa nekin nappeihin. Ja parasta tietysti olisi, jos samanlaiset napit löytyisi silmiksi pienempinä ja napeiksi isompina. Jos silmätoiveen unohtaa, olisi omassa varastossa kahdet potentiaaliset napit, mutta kummatkaan ei ole ihan täydelliset. Huokaus. Joskus sitä saa vaan tehtyä asioista vaikeita ^.^

Pikkuneidin pipa

Ystävä toivoi kuopukselleen haalareihin sopivaa myssyä. Ohje on sovellettu ja hitusen pienennetty Suuresta Käsityölehdestä 1/2011 löytyvästä virkatun myssyn ohjeesta. Ohjeesta poiketen virkkasin niskaan pylväitä yhden kerroksen enemmän kuin etureunaan, lisäsin rusetin ja toiveessa mainitut palmikot. Lisäksi raidoitus on erilainen. Tämä oli jo toinen virkattu työ tämän vuoden ja itseasiassa lähes koko käsityöhistoriani aikana :D

When You believe...

Ohje: Vauvan henkselihousut, MODA 6/2012 (koko 0-1 kk)

Lanka: Schachenmayr nomotta Rheuma Thermal Wolle, 50g 

(Lankasuositus: Viking Baby Ull, 100 g )

Puikot: 3 mm

Pikkutassuttelijan ensitossukat

Ajattelin pehmustaa nuo pienet varput, jotka rummuttaa masua <3

Blogissa aiemminkin nähty sukkaohje löytyy Taito Etelä-Pohjanmaan nettisivuilta. Lankana nyt Novitan ikuisuuksia vanhaa Woolia, ajalta jolloin se oli vielä pehmeää ja kutittamatonta, 100% merinoa. Tassut jostain jämälangasta, ehkä Nallea tai todennäköisemmin 7 Veikkaa

Bolero

Se on valmis ja se istuu ^.^ Boob warmer-bolero. Hieman se sumplimista vaati, tämä yksilö on sekoitus kokoja 34-40, mutta lopputulos miellyttää ja se on tärkeintä. Ohje tähän löytyy MODA:sta 2/2012. Ohjeen lankasuositus on Debbie Bliss Angel, mutta kuten aiemmin todettu, itse käytin Schachenmayrin Fine Woolia (2x 50g/310m). Puikot langan suosituksesta poiketen, mutta ohjeen suosituksen mukaisesti kokoa 3,5. Ohjeen mukaan boleron kaikkiin reunoihin olisi virkattu vielä pieni pitsi, mutta se saa ainakin tässä vaiheessa jäädä.

Jotta ruoka pysyisi talvella lämpimänä ;D

Valmista, vihdoin!

Se on vihdoin valmis! Still light-tunika, jonka aloitin maaliskuussa. Tunikan ohje löytyy Ravelrysta, lankana käytin ohjeen mukaisesti Dropsin Alpacaa, puikot kokoa 3. Lankaa kului 7,5 kerää eli 375g/1250m.  Jos olisin ollut tarkkana, olisin sovittanut tunikaa useammin ja neulonut taskut oman selkäni pituudelle sopivammin hivenen alemmas kuin ohjeen mukaisessa S-koossa. Helman pituuden kanssa arvoin pitkään, koska en osannut päättää haluanko lopputuloksesta mieluummin paidan vai mekon. Koska taskut jäivät verrattaen korkealle, päädyin alkuperäisesta ajatuksestani poiketen paitamalliin.

Olin tunikan valmistumisesta niin innoissani, että tein lankoja päätellessä emämunauksen: Katkaisin langanvaihtokohdassa väärän langan, sen jota en ollut vielä päätellyt... Sain onneksi silmukat poimittua irtolangalle enkä nyt voi kuin toivoa korjausyritelmäni kestävän käytössä. Muuten paita lähtee purkautumaan oikean kainalon alta... 

Jospa vielä toinenkin kuva... ;)

Kuvat on otettu illallisen jälkeisen turvotuksen vallitsessa, masu ei ole oikeasti vielä ihan noin iso =) <3

Ensimyssyjä

Ravelryssä -yllättäen- alettiin marttojen apuna keräämään pipoja Jorvin synnärille, ne kun ruojat meinaavat korvata puuvillaiset ensimyssyt verkkonauhalla. Huoh. Oliko todella edes mahdollista olla osallistumatta? No ei =) 

Pikkuruiset piposet ovat hirmuisen nopeita neuloa ja tällä viikolla niitä on varastolangoista syntynyt jo neljä. Nämä on tehty  Ravelrystä ilmaiseksi ladattavissa olevan Annika Barrantin Hospital hat-ohjeen mukaan. 

Kuinka ihanaa näitä pikkuruisia neuleita olikaan tehdä. Ja toisaalta sydäntä särkevää. Kuinka ihanaa olisikaan neuloa näitä pieniä asioita sille omalle pienelle. Välillä ikävä ja kaipuu kasvaa vaan niin kovin isoksi ja puristaa rinnassa niin kovaa, että on vaikea saada henkeä. Eikä kukaan voi luvata, että se koskaan hellittää.

Nuttusia

Neulomusrintamalla on ollut aika hiljaista. Sain lähes valmiiksi jo tammi-helmikuussa aloittamani villapaidan, mutta totesin sen liian pinkeäksi ja vähän kutittavaksi ja äkkipäissäni purin koko tekeleen. Lähes neljäsataa grammaa lankaa takaisin kerälle, ARGH...

Jotain on kuitenkin valmistunutkin. Pienempiä, muttei suinkaan vähäisempiä projekteja. Joulukuun alussa lupailin joulukiireiden hellitettyä neulovani nuttuja etiopialaisille vauvoille ja niitä on varaston täytteenä makoilleesta puuvillasekoitteesta valmistunut tähän mennessä neljä.

Ihanan kirkkaita värejä, kuinka suloiselta ne mahtavatkaan näyttää pienokaisten silkin sileää kaakaoista hipiää vasten <3 Malli on hurjan yksinkertainen, sopii mainiosti neulottavaksi luennolla tai televisiota katsellessa. Lanka (Novitan Miami) ei kuitenkaan asettunut hirmuisen hyvin (mulla oli ehkä käsialaani nähden puolinumeroa liian isot puikot), joten muun puuhastelun lomassa neulottu hieman epätasainen kädenjälki ei ottanut oikeen tasoittuakseen... Nutut saavat vielä huhtikuun odottaa mahdollista monistumistaan ennen kun lähtevät lentomatkalle toiselle mantereelle. 

Toisten lapsille

Ostin nettikirppikseltä kirjoja: Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivisen ja Anna-Kaisa Hakkaraisen Ihmeet tapahtuvat muille. Kaksi hyvin erilaista samanlaista, molemmat koskettivat tavallaan. Jälkimmäistä voin suositella lämpimästi, jos haluaa päästä kurkistamaan lapsettomuudesta kärsivän ystävän ajatuksiin. Anna-Kaisa Hakkaraisen kirjassa oli paljon tuttuja ajatuksia ja kuvattuihin tunteisiin ja tilanteisiin oli helppo samaistua. 

Kirjassa kolmikymppisen kirjoittajan ystäväpiirissä lisäännyttiin vauhdilla ja se sai mielessäni pyörimään kaikki ne neulomukset joita olen neulonut muiden lapsille samaan aikaan, kun toive omasta lapsesta tuntuu yhä saavuttamattomammalta. Tässä niistä muutama.

Vauvan kypärämyssy  Pirtin kehräämön hahtuvalangasta

Lämmintä 1-vuotiaalle 7 veljeksestä. Malli omasta päästä.

Tossut 3-vuotiaalle, malli oma, inspiraatio näistä (Ravelry).

Sikisokisukat siskotytöille. Lankana Novitan Tico tico.

Pikku-Jussi

Hiljaiseloa käsityörintamalla koulu- ja työkiireiden vuoksi. Jottei blogi ihan kuolisi, ajattelin esitellä parin vuoden takaisen työn, joka mielestäni on hurjan suloinen ^.^

Kummipojan yksivuotislahja. En kuollaksenikaan muista mitä lankaa paitaan on käytetty. Ohjepohjana paita malliin oli joku lapsen perusvillis ehkä Novitalta tai Suuri Käsityö lehdestä ja vanha tuttu pohjalainen kuviointi sovitettu siihen osumaan. Valtavan suloiset napit löytyivät Tikkimestasta.

Voihan uupumus

Kokonaisvaltainen uupumus on päässyt valloilleen, eikä mitään valmista ole syntynyt. Keskeneräinen villapaita odottaa puikoilla, josko joku jaksaisi tehdä sen loppuun, kaappi on pulloillaan lankoja jotka huutelevat haluavansa muuttaa muotoaan ja mielessä on miljoona ohjetta, jotka haluaisin neuloa, mutta kaikki energia on tällä viikolla mennyt yksinkertaisesti vain olemassa olemiseen.

Kahdet tammikuun aikana valmistuneet sukat sain tiputettua tällä viikolla postiin ja ne toivottavasti löytävät tiensä perille ystävänpäiväksi. Toiset sukista onkin esitelty jo aiemmin, toiset tulkoon esitellyiksi nyt:

Kromosomisukat - Sara Palojärvi

Sukat on (jälleen) tehty varastosta löytyneestä seiskaveikasta (kulutus n. 100g), puikot ohjeesta poiketen kokoa 4 ja kromosomien sijoittelua muunneltu oman maun mukaiseksi ja kärjet sitten muunneltuun sijoitteluun sopiviksi.

Lusmuilua...

Äh, pitäisi lukea huomiseen tenttiin. Vaikea vain saada aloitetuksi. Lukemista vaikeuttaa se, että kyseessä on rästitentti keväältä. Tentti vaan jäi väliin, koska sen sijaan olinkin sairaalassa. Tyhjennyksessä keskeytyneen keskenmenon takia. Ja se kaikki palautuu mieleen taas, kun tuijotan samaa kirjaa, jota jännittyneenä selasin äitiyspolin odotushuoneessa odottaessani 12 vk:n ultraan pääsyä...


Äh. Mielummin istahtaisin vasta kunnostettuun keinutuoliin, joka pari päivää sitten olohuoneen nurkkaan muutti, ja jatkaisin siskontytön puseron neulomista. Siskontyttö ihastui tähän itselleni neulomaan paitaan ja nyt pitäisi samanlainen saada syntymään noin koossa 116.



Ohje: Poikkiraitainen pusero ja toppi - Irja Mäkinen
Suuri Käsityölehti 6-7/2008, pitsiliite
Lanka: Novita Jasmin

Sitä paitsi, keinutuoliinkin pitäisi neuloa pehmuste. Neuloa tai virkata.Virkkaaminen ei varsinaisesti ole mun juttu, siihen joutuu keskittymään liikaa, mutta sain vinkin niin kauniista kirjasta että lienee sitäkin pakko opetella... Sitä paitsi harjoitteluhan on hyvä aloittaa tilkuista =)

Edie Eckman - Beyond the Square: Crochet Motifs