En muista virkanneeni mitään oikeastaan ikinä. Ala-asteella varmaan joku harjoitustyö on tehty, mutta siihen se on osaltanu jäänyt. Tänä kesänä osallistuin kuitenkin tilkkutäkin yhteisvirkkaukseen erinäisistä syistä ja samalla opettelin virkkaamaan isoäidinneliön. Innostus jäi päälle ja jotain piti alkaa virkkaamaan. Vaikka terveydenhoitaja neuvolassa keskiviikkona sanoikin, että pikku hiljaa voisi alkaa uskomaan tähän raskauteen, en uskaltanut aloittaa vauvanpeittoa, vaan keinutuoli saa viimeinkin pehmusteen Riikasta siihen tarkoitukseen vuosi sitten ostetuista langoista. Juhannus kuluneekin paloja virkkaillessa ja yhdistellessä.
Ollaan viime vuosina vietetty juhannusta varsin rauhallisissa merkeissä miehen kanssa kaksin, koska vietämme epävirallista hääpäivää juhannusaattona. Lisäksi kaksi viimeistä juhannusta olen ollut enemmän tai vähemmän toipilaana keskenmenojen ja kaavintojen seurauksena. Tänä vuonna pienen pieni päätti pyyhiä ikäviä muistoja äidin mielestä ja hääpäivämme ja juhannuksen kunniaksi pääsin (mitä ilmeisimmin) tuntemaan ensimmäiset liikkeet <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta jättämällä viesti ^.^