Tämä blogi on tullut tiensä päähän.
Tuo kauan odotettu ja niin suuresti toivottu pieni ihminen lähestyy jo puolen vuoden ikää ja neulomuksia on enemmän ajatuksen tasolla kuin työn alla. Kun käsitöitä ei valmistu, tuntuu että kaikki tänne syntyvät tekstit on täynnä haikeutta ja surumielisyyttä, vaikka tuota pientä hymynaamaa katsellessa ja sen kanssa touhutessa kaikki on oikeasti ihan käsittämättömän hyvin.
Kiitos kaikille ihanille lukijoille, kommentteja jättäneillä ja jättämättä käyneille. Nyt, kun elämältä on saanut kaiken, on aika sulkea kansi ja keskittyä olemaan onnellinen.
Ihana kun olet jakanut elämääsi meille blogisi kautta, olen niin tosi iloinen siitä, että saitte kauan odottamanne pienen ihmisen perheeseen! Hyvää jatkoa. :)
VastaaPoista