Pehmeä yllätyspaketti!

Voitin hetki sitten Haaveiden hahtuvia-blogin arvonnassa yllätyspalkinnon ja tänään ihana, pehmeä paketti pääsi perille! Paketista paljastui vyyhti Cascade Yarnsin Heritage sukkalankaa, ihanan pehmeää merinoa <3 Langan kanssa sävy sävyyn oli Geisha-levy, joka hädin tuskin selvisi kuvauksiin. Mukana lensi myös suloinen virkattu lintu, jonka kortti kertoi syntyneen Birdie Decoration-ohjeen mukaan. Kortissa Tess kertoi, että tarkoituksena oli virkata lintunenkin sävy sävyyn paketin muun sisällön kanssa, mutta sopivaa lankaa ei ollutkaan varastossa -ja sehän sattui tällä kertaa ihan nappiin! Ihanan pinkistä langasta syntyy varmasti jotain ihanaa, mutta lintusesta tuli heti mieleen, että se sopisi keikkumaan vaikka vaunujen kuomuun vauvan piristykseksi (Haaveilee... Jospa... 8+0 ja ainakin toistaiseksi etova olo on Ystäväni) ja jos tipunen siihen käyttöön pääsee, on väritys mitä mainioin ^.^ 

Iso kiitos!

Koirista ja feromoneista, kai.

Meidän vanhempi koira on taas vahtinu mua koko alkuraskauden. Niin kun ennenkin, sen käytöksen perusteella mä tälläkin kertaa uskalsin toivoa plussaa, kun aloin testiä tekemään. Se ei päästä toista koiraa riekkumaan mua päin vaan säntää väliin, ja komentaa Miestä liian pitkien työpäivien jälkeen, kun "sen vahtivuoro" on ilmeisesti venyny liian pitkäksi. Se tulee valvomaan mun unta, jos Mies menee saunaan vasta kun oon nukahtanu. Nuorempi koira ei tajua mistään mitään, joskin nyt sekin on alkanut nuuskimaan mua enemmän.

Ensimmäisessä raskaudessa vanhempi koira reagoi voimakkaasti myös keskenmenoon, ennen kun itse edes tiedettiin kehityksen pysähtyneen. Tai ainakaan ei keksitty mitään muuta syytä sille, että aikuinen sisäsiisti koira alkoi pissailla sisään, oli levoton ja tuskainen. Koira käytettiin kahdesti eläinlääkärissä, missä sitä ultrattiin, kuvattiin ja tutkittiin, mutta vikaa ei löytynyt. Oireet loppuivat kuin seinään, kun ultrassa todettiin pienen kehityksen pysähtyneen ja mä jäin sairaalaan. Seuraaviin keskenmenoihin se ei kuitenkaan reagoinut samoin. Liekkö ensimmäinen kerta siis sattumaa, vai olisiko toisen keskenmenon osalta syynä se, että kehitys sillä kertaa pysähtyi jo aiemmin eikä koira ehtinyt reagoida raskauteenkaan niin voimakkaasti. Kolmannella kerralla taas vuoto alkoi itsekseen ja keskenmeno todettiin aiemmin kuin ensimmäisellä kerralla.

En tiedä. Onko kukaan muu huomannut eläinystävien käytöksessä muutoksia raskausaikana?

Matkailevan maahisen terveiset Prahasta

Pyhän Vituksen katedraali, Praha

Ohje: Travelling Gnome - Raynor Gellatly

Langat sekalaista akryyliä. "Naamalanka" saatu SYT-lähetyksenä Keski-Euroopasta ^.^

Pienen pieni

Siellä se on.

 Se on vielä pienen pieni,

mutta riittävän suuri 

ja mikä parasta,

sen pienen pieni sydän lyö. 

Herkkiä viikkoja on vielä jäljellä, 

mutta nyt, 

tänään, 

tällä hetkellä
kaikki on hyvin.
Ensimmäinen etappi.

Voi pienen pieni sydän, jaksathan lyödä vielä pitkään <3

Vaaleankeltaisia unelmia...

Hiljaiseloa kaikessa suhteessa.

Neulerintamalla tunika etenee hitaasti mutta varmasti, olkoonkin, että työtä on muutaman päivän hidastanut neuleähky. Voiko se olla todellistakaan?

Raskaus sitten... 7. viikko pyörähti käyntiin maanantaina. Olo on lupaavan huono, mutta toisaalta tähän aikaan ennenkin kaikki on vielä ollut hyvin. Ensi viikolla on ensimmäinen ultra, sen jälkeen voi toivottavasti parin päivän ajan hengittää vapaammin.

Pahoinvoinnin myötä olen kuitenkin antanu pienen hetken ajan ajatusten harhailla. Lastenhuoneeseen. Alakerran toinen makuuhuone on tällä hetkellä "pukeutumishuoneena". Siellä seinät on maalattu "aavikonkeltaisella". Sahara se taisi olla värikartassa. Ensimmäisen raskauden ensimmäisten viikkojen aikaan naiivisti jo mietin, kuinka huoneesta saisi aavikko/viidakkoteemaisen lastenhuoneen. Siellä asuu jo kaksi pientä keltaista nojatuolia, joissa voisi istua imettämässä tai toisaalta neulomassa pienen pientä nukuttaessa. Toisessa nojatuolissa halikaveria odottaa kirahvipehmo.

Katsoin tänään Yle Areenasta Blogistanian jakson, jossa esiteltiin Hupsistarallaa-blogi. (Mulle uusi tuttavuus, palaan varmasti lueskelemaan toistekin,) Blogin kirjoittaja oli kuvausten aikaan raskaana ja neuloi Eläinsatupeittoa vauvalle. Niin. Että meidänkin vauva -jos joku korkeampi taho meille vauvan vihdoin nyt, tai edes jonain päivänä suo- tarvitsee eläinsatutilkkupeiton. Meidän peitto voisi olla joko lastenhuoneeseen sopivasti keltaisen, kullanruskean ja oranssin sävyissä eksoottisemmista viidakoneläimistä kasattu tai toisaalta isin ja vauvan yhteisiin hellittelyhetkiin suunniteltu kotimaisista metsäneläimistä koostuva vihreä-ruskea täkki.

Ehkä vielä jonain päivänä. Ehkä jo ensi jouluna...

Rakkaudella hänelle

Villaviidakon kolmevuotisarvonta sai ajatukseni palaamaan ajassa taaksepäin ja esittelemään ensimmäisen neulomani villapaidan! Paidan, jota ennen olin neulonut vaan villasukkia ja lapasia. 

Siitä on noin 6 vuotta aikaa, kun keksin joulukuun alussa neuloa ihanaiselle Miehelleni joulupakettiin villapaidan. En epäillyt hetkeäkään, etteikö paita ehtisi pakettiin. Neuloin ahkerasti työmatkajunassa ja sovitutin paitaa välillä töissä työkavereilla. Sain myös kuulla vanhan kansan uskomuksesta, ettei miehelle saa neuloa villapaitaa tai tulee ero. Paita valmistui kuin valmistuikin parissa viikossa eikä vanhan kansan "kirous" ainakaan toistaiseksi ole käynyt toteen, vaikka paita on edelleen ahkerassa käytössä joka talvi ^. ^

Jussipaita 2006

Paita on neulottu Novitan Aino-langasta ja mittoja varten käytin ohjeena jotain Novitan sivuilta löytynyttä miesten kaarrokeneuletta. Kuvioon otin apuja Marjutin jussipaidasta. On se hieno ^.^

Matkakuumeilua = muuta ajateltavaa

Toistuvan keskenmenon tutkimukset paljastivat kohonneen keskenmenoriskin, jolle ei voi tehdä mitään. Tavallaan se on kuitenkin huojentavaa: ainakin nyt tiedetään. Voin vihdoinkin uskoa, etten ole tehnyt mitään väärin. Etten olisi voinut tehdä mitään toisin. Kohonnut riski (2-3x) ei kuitenkaan tarkoita, etteikö onnistuakin voisi. Kaikki voi silti mennä hyvin. Nyt ei voi kun toivoa ja odottaa.

Onneksi ajatukset voi edes yrittää suunnata muualle suunnittelemalla lähestyvää Prahan matkaa! 

Iltalukemistoa

Maailmanmatkaajan käsikirja, Patricia Schultzin "1000 Places to see before You die", nimeää Prahan must-see-kohteiksi Vanhankaupungin torin, Prahan linna-alueen, Kaarlen sillan sekä Prahan "vanhimman ja kuuluisimman oluthuoneen" U Flekun. Aiemmilla matkoilla näppäräksi havaitun Berlitzin matkaoppaan kipaisin hakemassa kirjakaupasta ja samalla ostin myyjän suositteleman Otavan Kartta+Opas-kirjan.  

1000 Places to see before You die - Praha

1000 Places to see before You die - Praha, Kaarlen silta

Berlitzin matka opas vinkkaa lisäksi legendasta, johon taikauskoinen koiraihminen ei voi olla tarttumatta ;)

Berlitz - Lempeä kummitus

"It's not negative, it's positive."

Vielä on kovin aikaista, 3+6, mutta silti. Pari päivää sitä ollaan sulateltu. Mitä pelkkä plussa testissä muka merkitsee.

Toivoa.

Uskallanko alkaa neulomaan pientä nuttua... 

Jouluvauvalle.